Otsikon lauseen sanoin, kun lähdin etsimään kirppiksiltä asua Inspiration Blog Awardsiin. No universumi, tai ainakin kirppiskeiju, tunnetusti antaa mitä siltä pyytää.
Tosin ensin olin jo kiikuttamassa kassalle keijuhelmaista, myrkynvihreää 80-luvun silkkimekkoa…matkalla kassalle tämä iski silmään:
Lotta sanoi, että bloggaajat tekevät näitä haastepostauksia siksi, että eivät keksi mitä kirjoittaisivat. No eihän se nyt niin ole. Minä paljastan todellisen syyn:
Välillä on kiva palata bloggaamisen alkuhämärään…ja tehdä vaikka tällainen klassinen treeniviikko-postaus. Muistatteko, kun joskus entisaikaan postaukset saattoivat koostua vaikka pelkästään siitä, millaisen treenin oli tehnyt?
Jos jokin on ylihinnoiteltua, niin voimistelupuvut. Voi ristus että ne maksavat!!
Pukuun tarvitaan pieni kaistale kangasta ja muutama paljetti, ja se maksaa silti helposti yli 70 euroa. Ja kun kakrut treenaavat kuusi kertaa viikossa, tarvitaan voimistelupukuja aika monta, kolme per naama on minimi. Meillä siis kuusi pukua – ja siis tämä on minimi.
Sanoin tänään lapselleni että voisin myydä hänet sirkukseen. Tai siis että hän voisi aloittaa työt sirkuksessa koska on niin taitava. Hän vastasi “muuten joo mutta vihaan esiintymistä”. Sama juttu minulla itselläni. Siksipä on vähän outoa, että valitsen usein lajeja, joissa usein esiinnytään.
Koska olen julkisesti mennyt tunnustautumaan feministiksi, koen välillä syyllisyyttä, että olen siinä hommassa ihan paska ja pilaan kaikkien kunnon telaketjufemakkojen maineen. Joten päätin toimia tässä asiassa kuten suuresti fanittamani Eminem:
Olen nyt reilun viikon testaillut Good or Bad -sovellusta, jonka on tarkoitus olla simppeli appi oman ruokavalion seuraamiseen. Ei ruokien punnitsemista, ei kalorimääriä, ei hifistelyä, ainoana pointtina se, onko nautittu ruoka sinulle hyväksi vai ei.
No mitä kävi? Järkyttivätkö tulokset?
Mietin kovasti, että millaisen vuoden yhteenveto -postauksen tekisin. Kun en valitettavasti tänäkään vuonna pääse sanomaan, että olipa ihanaa ja mahtavaa ja upeaa, vaan luojan kiitos se on ohi – onhan?!
Joten pitäydyn ainakin toistaiseksi yhteenvedosta, ja kerron teille sen sijaan vain yhdestä hetkestä.
Bloggaajat tapaavat tehdä syntymäpäivinään “asioita joita olen oppinut x vuodessa” -tyyppisiä postauksia. Joten teen sitten minäkin. Varsinkin nyt kun täytin 37 ja se on ensimmäinen ikä sitten kahdeksantoista joka kuulostaa siltä että nyt tässä ollaan fiksuja ja aikuisia!
Se vaan, että tajusin, etten minä ole oppinut mitään hienoa ja järkevää. Että teitä on sitten varoitettu.
Pyörähdin viime viikolla pikaisesti Tukholmassa pressireissulla. Kävimme tutustumassa Make Up Storen pääkonttoriin, Sturebadet-kylpylään ja Tukholman Farangiin.
Powered by WordPress & Theme by Anders Norén