Yhteistyössä Pörtö Line.
Mikä siinäkin on, että monista asioista haaveilee, mutta niitä ei vaan saa toteutettua? Sellaisiakaan, jotka on vieläpä helppo toteuttaa?
Itse olen viime aikoina miettinyt, että tämä tällainen saa loppua. Jos haaveksin jostain, teen sen.
Nyt on kuulkaa sellainen viikonloppu edessä, että odotan tosi innolla!
Perjantaina menemme Meduusain kanssa testaamaan uutuusjumppia Fressiin (ryhti ja liikkuvuus, kyllä kiitos!), ja sitä ennen päivitän juorut (niitä muuten riittää!) Onnenpäivä-Annen kanssa.
Tulipa käväistyä Tukholmassa päiväkseltään. Oli aika mukava käydä siellä ilman mitään lukkoonlyötyä ohjelmaa, vain tallustelemassa ja katselemassa.
Kuvittele tähän sellainen ostoskanavahenkinen aloitus: Näet minut rakeisessa mustavalkofilmissä raahaamassa pyörällistä matkalaukkua mukulakivillä, sanotaan nyt vaikka Roomassa. Matkalaukku kaatuilee, pyyhin otsalta hikeä, laukku kimmahtaa auki ja kaikki vaatteeni vyöryvät kadulle. Istahdan matkalaukun viereen voipuneena ja kenties vielä potkaisen sitä. Minkä jälkeen seuraa kirkkaita värejä ja hehkutusta siitä, kuinka elämäni on muuttunut!
Stadilaismuijana suhtaudun Espooseen terveellä epäluulolla. Viime aikoina vaan on päässyt käymään niin että mokoma paikka on päässyt yllättämään.
Oluen ystävinä Teräsmeduusat arvioivat noin viikottain meduusan verkkoon tarttuneen oluen tai useampia.
Sillä välin kun Miia, Lotta ja Sofia lomailivat Espanjan auringon alla, haaveili Nina kateellisena, iloton kotimainen keskikeppana kädessä vesisadetta tuijotellen, kunnon olusesta astetta kesäisemmässä atmosfäärissä.
Oluen ystävinä Teräsmeduusat arvioivat noin viikottain meduusan verkkoon tarttuneen oluen tai useampia.
Fiksuina ihmisinä tilasimme Valenciaan kämpille kaljat ennakkoon. Jos luit edellisen Noin viikon olut -postauksen, tiedätkin, miten nolosti meille niiden kanssa kävi.
Mitä tapahtui kun vuoristokääpiö ystävät eksyksiin johdatti?
Sitä tekee suunnitelmia aina kun lähtee matkalle. Teen sitä ja tätä, ostan sitä ja tuota, syön niitä juttuja ja juon näitä.
Nytkin ennen reissua Valenciaan ajattelin käyväni joogaamassa rannalla ja ryystäväni alkoholittomia sitruunaradlereita ja ostavani hippisen käsilaukun.
No arvaas miten kävi? Ihan toisin.
Oluen ystävinä Teräsmeduusat arvioivat noin viikottain meduusan verkkoon tarttuneen oluen tai useampia.
Valencian vanhassakaupungissa oli kuuma. Teräsmeduusat tarvitsivat juotavaa. Ja kas, polkaisimmeko juuri Beer & Travels -puljun ohitse? Jarrut pohjaan ja takaisin, ja lasiin Zeta Hop cerveza artesanaa.
Powered by WordPress & Theme by Anders Norén