Tiedetään, ulkona on pimeää ja kylmää ja ikävää. Tosiasioita ei voi muuttaa, mutta omaa mukavuudenhaluaan vastaan voi aina käydä.
Kuukausi: lokakuu 2019 Page 1 of 3

Olen nyt ollut työttömänä pari kuukautta. Tämän olen oppinut tähän mennessä työelämästä, työnhausta ja työttömänä olemisesta.

Huomautus 24.10. Olen kirjoittanut koko alla olevan tekstin torstaina 17.10. Tilanteemme ehti muuttua sen jälkeen, mutta julkaisen tämän kuitenkin tällaisenaan, mitään muuttamatta, vaikka nuo lopputekstin pelot ehtivätkin keikahtaa toiseen suuntaan. Kerron muuttuneesta tilanteesta kun voin, olkoot tämä nyt esimerkkinä siitä, että elämää ei voi kontrolloida.
Olen muodostamassa uusperhettä. Se on yllättävän latautunut aihe.
Tuntuu, että melkein kaikilla on uusperheistä jokin mielipide, yleensä negatiivinen sellainen. Sen sijaan törmää tosi vähän keskusteluun siitä, miltä uusperheen muodostaminen oikeastaan tuntuu.
Joten minäpä kerron.

UKK-instituutti julkisti eilen uudet aikuisten liikkumissuositukset. Piirakan tilalle on tullut pyramidi, ja liikunnan sijasta puhutaankin liikkumisesta. Ei siis siitä, että on erikseen nimenomaisesti harrastatettava liikuntaa, vaan että liikkuminen on tärkeää, tapahtuipa se trikooasussa tai ihmisvaatteissa.

“Sä olet sellainen suorittajaluonne”, summasi minut aikoinaan eräs YTHS:n psykologi. Olisin toivonut kenties hieman syvällisempää ja oivaltavampaa analyysia viiden kerran sessioputken päätteeksi, mutta olihan se kiva että joku ammattilainen vahvisti sen mitä minä olen aina tiennyt. Joillekin motivaatio syntyy luonnostaan ja sisäisesti, mutta minä tarvitsen tavoitteita, jotta saan asioita tapahtumaan.
Suoritus- ja tavoitekeskeisyys on kaksiteräinen miekka. Asioita tapahtuu koska aina pitää olla asioita tapahtumassa, mutta toisaalta tavoitteiden puute saattaa lamaannuttaa tai suorituksessa epäonnistuminen tuntua mittakaavaansa isommalta jutulta. Olen kuitenkin yrittänyt sisäistää sen, että tavoitteen ei tarvitse olla mitään mahdottoman suureellista ja ihmeellistä, vaan riittää että on edes jonkinlainen ajatus siitä, mitä tulee tapahtumaan hieman pidemmällä aikavälillä.

Ihmisillä on erilaisia päämääriä ja tavoitteita elämässään. Esimerkiksi se, millaisiksi ihmisiksi he haluavat tulla ja minkälaisia ihmisiä he haluavat olla.
Jotkut haluavat olla vaikkapa hyviä, oikeamielisiä ihmisiä. Jotkut haluavat olla menestyneitä. Jotkut nopeita.
Minä haluan olla notkea. Sillä kaikki paitsi notkeus on turhaa.

Luvassa uusin osa jännittävässä (tai siis ei lainkaan jännittävässä) saagassamme siitä, että mikä ihme Sofiaa oikein vaivaa.
Olen tilittänyt oireista täällä ja täällä ja Instassa ja vaikka missä. Luonnollisesti te olette ehdottaneet kaikkea, mikä voisi olla syynä. Esimerkiksi vaihdevuodet.
Olen 38-vuotias, joten onhan se mahdollista, vaikkakaan ei tyypillistä. Joten otin asiasta selvää.

Kirjoitin muutama viikko sitten juoksemiseen liittyvistä vääristä mielikuvista. Postaus sai suuren suosion ja erinäisillä foorumeilla siihen ideoitiin paljon lisäyksiä. Joten tässä lukijoiden kontribuutioita siitä, millaista juokseminen tosiasiassa on.