Miksi itsensä on niin helppo unohtaa kaiken tohottamisen keskellä?
Jos perustaisi käsityksensä maailman tilasta valikoituihin uutisiin ja Hesarin mielipidepalstaan, saattaisi luulla, että ulkoilualueet ovat muuttuneet konfliktivyöhykkeeksi, jolla veri virtaa ja solvaukset lentävät. Sotakirjeenvaihtajamme lähti selvittämään asiaa.
Viime viikot ovat menneet sellaisessa sumussa, että blogin synttäritkin menivät ohi. Jos Pumpui olisi lapsi, se menisi tänä vuonna jo kouluun! Mitä sitten on jäänyt käteen seitsemän vuoden, pitkälti yli tuhannen postauksen ja satojentuhansien sivulatausten jälkeen? Onko tässä opittu mitään? No on jos vaikka mitä, muun muassa tällaista:
Harvoinpa olut aiheuttaa spontaanin inhoreaktion, mutta tämä teki sen, ja pelkästään kököttämällä Makkaratalon Tokmannin hyllyssä. Siitä huolimatta että suusta livahti saman tien hyihelvata, tölkki oli jostain syystä vastustamaton.
Härski & Sörsselsön -keskiolut: odotukset suhteesi ovat rankemmin miinuksella kuin lämpömittari jääkielen jälkeen, mutta maistetaan!
Se alkoi jaksosta uskomattoman huonosti nukuttuja öitä. Sitten sain maistaa puhdasta unta, eikä mikään enää riittänyt.
Sanoin tänään lapselleni että voisin myydä hänet sirkukseen. Tai siis että hän voisi aloittaa työt sirkuksessa koska on niin taitava. Hän vastasi “muuten joo mutta vihaan esiintymistä”. Sama juttu minulla itselläni. Siksipä on vähän outoa, että valitsen usein lajeja, joissa usein esiinnytään.
Monta naisiin liittyvää stereotypiaa pystyt listaamaan minuutissa? Pelottavan monta. Tässä meille ensimmäisenä mieleen tulleet ja vastineemme niihin.
Koska olen julkisesti mennyt tunnustautumaan feministiksi, koen välillä syyllisyyttä, että olen siinä hommassa ihan paska ja pilaan kaikkien kunnon telaketjufemakkojen maineen. Joten päätin toimia tässä asiassa kuten suuresti fanittamani Eminem:
Bucket listille, eli valikoimalle asioista jotka haluaa toteuttaa ennen kuolemaansa, ei voi laittaa mitä tahansa. Sen pinta pitää täyttää edustuskelpoisilla haasteilla, jotka muut ymmärtävät ja joita ihaillaan: Everestin huiputtaminen, tietyn ajan alle juostu maraton, unelmaloma Mauritiuksella. Mutta jokaisella meistä on paljon myös sellaisia haaveita, joista ei hirveästi kaduilla huudella. Mitä löytyy ämpärin pohjalta?
Tavistölliäinen voi olla sillä lailla vinksahtanut, että haluaa tavoitella jotain urheilullisesti upeaa. Klassisesti vaikka juosta maratonin, vetää 10 leukaa tai kävellä käsillään. Tueksi tarjotaan treeniohjelmia, mitä erilaisimpia mittareita, valmennusta, kirjoja, ruokavalioita ja tsemppiryhmiä. Rahalla saa vempaimia ja henkilökohtaista opastusta, mutta ilmaiseksikin on jeesiä ja vinkkejä tarjolla. Mihin ne haaveet kaatuu?
Elämään, prkl!