Yhteistyössä NUTS House

Jälleen yksi kuukausi juoksuvalmennusta takana. Kesäkuussa päästiin nautiskelemaan mäkitreenistä ja kokeilemaan kuntoa kilpailuissa.

Tämän kuukauden ohjelmointi on ollut lempparini tähänastisista, sillä ohjelmassa on ollut paljon mäkitreeniä. En ole vahvimmillani tasamaalla, mutta mäkeä voisin talsia ylös ja juosta alas vaikka koko päivän jos sikseen tulisi.

Kesäkuussa tuli vietettyä aikaa Jätemäellä muiden juoksijoiden ja kyykäärmeiden kanssa. Toppi saatu La Sportivalta, kengät Hoka One Onelta.

Ei sillä että olisin päässyt ihan orjallisesti noudattamaan ohjelmaa. Alkukuusta oli juoksurintamalla hieman hiljaisempaa, kun fyssarin määräyksestä pidin pari viikkoa taukoa juoksemisesta ja kuntoutin jalkapöytää ja varpaita, jotka eivät jostain syystä aktivoidu juostessa ollenkaan. Korvaavat treenit oli määrä tehdä fillarilla, mutta kaaduin ja venäytin epäkkääni siinä rytäkässä, joten vajaa viikko meni täysin levossa, ennen kuin taas kärsin juosta ja pyöräillä. Toisaalta lepo (mitä nyt tein kotona kuntouttavia juttuja ja hieman lihaskuntoa) oli varmaankin oikein tervetullut, sillä kun lopulta taas pääsin juoksemaan, kroppa suorastaan pursui energiaa.

Viidessä kuukaudessa juoksemisesta on tullut aika luonteva osa muuta elämää. Yritän kuitenkin muistaa että olen juoksijan polullani vasta alulla. En voi odottaa itseltäni vielä liikoja, mutta on kuitenkin ilo huomata että kehitystä on todellakin tapahtunut.

Kävin tekemässä myös vetotreenejä radalla, mikä oli hauskaa vaihtelua poluilla tallustelemiseen.

Kävin eilen juoksemassa Aulanko Tower Trailissa Hämeenlinnassa. 22 kilometrin kisa toimi hyvänä välitsekkauksena kohti Pyhän Tunturimaratonia. Kirjoittelen kisakokemuksista tarkemmin heti kun vain ehdin, mutta sen voin todeta jo nyt että siinä todellakin kehittyy mitä kehittää: elämäni ensimmäisen kerran tein suorituksen joka ei jättänyt hirveästi jossittelun varaa. Juoksin todella hyvin omaan tasooni nähden, ja vaikka sykkeet olivatkin aika korkealla, liike tuntui yllättävänkin hyvältä. Etenkin mäissä kehitys tuntui konkreettisesti, sillä ensimmäistä kertaa juoksin valtaosan mäistä enkä vain kävellyt paitsi jyrkimmissä osuuksissa.

Jälleen kerran Jättärillä. Lippa saatu La Sportivalta.

Pyhälle eli juoksukauden päätavoitteeseen on nyt reilu kuukausi aikaa. Järjetöntä, kuinka nopeasti aika kuluu! Viiden viikon päästä tämä projekti on ohi ja valmennus loppuu. Se on outo tunne. Vastahan tässä päästiin hyvään alkuun!

Lue myös:
Tilannekatsaus 4: Hyvää fiilistä ja takapakkia
Tilannekatsaus 3: Kehitystä ja kehittämisen varaa
Tilannekatsaus 2: Juoksua, juoksua ja paljon muuta
Tilannekatsaus 1: Kohti ihan oikeaa juoksijuutta
Minustako tavoitteellinen (polku)juoksija?
Enemmän peruskestävyyttä, kiitos

 

//NUTS House tarjoaa minulle treenit ja osallistumisen Pyhän Tunturimaratonille. Aloituskuvan toppi ja kengät saatu La Sportivalta.