Yhteistyössä Engelberg-Titlis

Jos mielii jätemäkeä parempaa mäkitreeniä ja haluaa katsella upeita maisemia juostessaan, kannattaa suunnata Sveitsiin. Tällaista oli polkujuoksu Engelbergissä.

Näkymä Rugghubelhütteltä. Vasemmalta vuorten yli menee reitti, joka oli vielä heinäkuun alussa suljettu, kun lunta oli paikoin vielä paljon.

Engelberg on kylä keski-Sveitsissä Alppien keskellä. Perusjuttuja kylästä, aktiviteeteista ja saapumisesta voi lukea tästä postauksesta.

Yksi Engelbergin-reissuni pääjuttuja oli päästä juoksemaan vuoristoon. Tai siis, juoksemaan silloin kun se on mahdollista. Ovat mäet nimittäin hieman eri luokkaa kuin meillä Malminkartanon jättärillä! Ja maisematkin ovat himppasen hienommat. Engelbergissä on 500 kilometriä vaellusreittejä, joten valinnanvaraa riittää. Alla tietoa itse tutkimistani reiteistä sekä muita tärppejä.

Reitillä Fürenalpilta alas laaksoon. Sumussa juokseminen oli maagista. Sveitsiläiseen tyyliin reitit on selkeästi merkattu.

Fürenalp: Ensimmäisen reissupäivän iltana ajoin ilmaisella shuttle-bussilla Fürenalpin hissiasemalle ja nousin hissillä 1850 metrin korkeuteen, josta lasettelin noin kymmenen kilometerin verran alamäkeen takaisin Engelbergiin. Ilta oli sumuinen, mikä teki kokemuksesta entistä maagisemman. Reittiä ei nähnyt hirveästi eteenpäin, kuulin vain ympärillä kalkattavat lehmänkellot.

Pidempää reittiä mielivä nousee Fürenalpille toki jalan. Fürenalpin majalta (jossa on muuten älyttömän hyvä kakkuvalikoima!) pääsee moneen suuntaan, esimerkiksi kohti Stäfelin majaa, jonka ympäristössä pääsee myös boulderoimaan.

Tuumaustauolla. Kartta on hyvä pitää mukana.

Matkalla kohti Rugghubelhütteä.

Rugghubelhütte: Ehdottomasti Engelbergin upein reitti. Itse aloitin päivän auringonnousun joogatunnilla, joka pidettiin Brunnihüttellä, joten ensimmäiset 800 nousumetriä kuljin hissillä, reippaimmat nousevat toki alhaalta laaksosta joko suoraan kohti Rugghubelia tai kiertävät Brunnin kautta. Reitti kulkee järjettömän kaunista rinnettä, ja toisella puolella laaksoa siintää lumihuippuinen Titlis. Rugghubelin maja on oiva taukopaikka, ja sen terassilta kelpaa kuikuilla alas laaksoon ja ympäröiville vuorille. Myös murmeleiden bongaaminen onnistuu kahvia (tai olutta) siemaillessa.

Rugghubelhütteltä pääsee takaisin kylille joko palaamalla samaa reittiä takaisin (hieman alempana on muutama eri reittivaihtoehto, joko suoraan Engelbergiin tai kiertämällä Brunnin kautta tai vielä pidemmälti) tai kiertämällä haastava Rotgrätlin reitti. Olisin itse halunnut valita viimeisen vaihtoehdon, mutta reitillä oli vielä paikoin pari metriä lunta ja reittimerkit osin lumen alla piilossa, enkä uskaltanut lähteä yksin eksyilemään.

Lepohetki Rugghubelhüttellä.

Trübsee. Taustalla kohoaa Titlis, alueen korkein vuori.

Trübsee: Titlis-vuoren ensimmäinen väliasema sijaitsee pienen alppijärven laitamilla. Itse tein iltapäiväretken kylältä ylös . Tämä reitti ei ollut yhtä maisemallinen kuin edellispäivän reitti, mutta oli todella hyvää ylämäkitreeniä, ja ylhäällä maisema oli ihastuttavan jylhä.

Titliksen ravintolalta lähtee useampi reitti ylemmäs ja kauemmas toisille majoille, itse valitsin lasketella takaisin kylälle hiihtohissin alitse mutkittelevaa reittiä. Kokonaismittaa lenkille tuli 14 kilometriä, nousua ja laskua tuli 800 metriä kumpaistakin.

Paluumatkalla Engelbergiin Trübseeltä.

Vaikka kartallakin pärjää, on kellon navigoinnista apua ja turvaa. Suosituimmat polkujuoksureitit saa ladattua gpx-muodossa Stravasta. Forerunner 945 testissä Garminilta.

En muutamassa päivässä ehtinyt tutustua lähellekään niin moneen reittiin kuin olisin halunnut! Erilaisia reittivaihtoehtoja ja paikkoja on niin valtavasti, että aikaa saisi käytettyä viikkotolkulla. Jos tuntuu että ei jaksa ihan joka päivä juosta ylös sekä alas, kannattaa harkita hissipassin ostamista. Jos aika tai jaksaminen on kortilla, on ihan hyvä vaihtoehto napata hissi jompaankumpaan suuntaan. Tai jos on vaikka unohtunut pidemmäksi aikaa terassille nauttimaan paikallisia tuotteita eikä jaksa enää juosta takaisin kylille.

Engelbergissä on useampi urheilukauppa, joten kamojen päivittäminen uusiin onnistuu helposti, etenkin paikallisen On Runningin tossuvalikoima on huomattavasti laajempi kuin Suomessa (tosin Sveitsin hintataso on, no, Sveitsin hintataso). Intersportista saa myös Salomonin kamoja testattavaksi tosiolosuhteissa.

Melkein perillä Rugghubelhüttellä. Sauvat olivat tarpeen!

Juoksuvaellus Alppien yli

Myös juoksuvaellus onnistuu Engelbergissä. 5 000 kilometrin mittainen Via Alpina kulkee kylän vieritse, joten pitkiäkin lenkkejä pääsee tekemään. Engelbergistä lähtevät Via Alpina -etapit ovat 33 ja 29 km pitkät. Majoja ja yöpaikkoja löytyy vuorilta runsaasti, joten hut to hut -vaellus on helppo toteuttaa.

Engelberg Trail Hotel järjestää kolmen yön mittaisia juoksuvaelluksia Engelbergistä Grindelwaldin kautta Meiringeniin (tai päinvastaiseen suuntaan) ja kuljettaa kamat aina seuraavaan majapaikkaan. Palveluun kuuluu myös sporttikamojen pesu ja halutessa Salomonin polkujuoksukamojen lainaus! Lisätiedot täältä.

Arvaatte varmaan kuinka paljon nautin! Takki saatu La Sportivalta.

Kisakivaa

Jos mäkien juokseminen kisamielessä kiinnostaa, kannattaa harkita 4.8. järjestettävää Berglaufia, jossa juostaan kilpaa Engelbergin kylästä Rugghubelhüttelle, reitti on 9 kilometriä pitkä ja nousua kertyy 1200 m!  Lisätiedot kisasta täällä.

Kesäkuussa Engelbergissä järjestetään vuosittainen Fisherman’s Friend Strongman Run, jossa pääsee plutaamaan mutaesteissä jylhissä maisemissa.

 

Enemmän fiiliksiä paikan päältä kannattaa katsoa Instagramista tililtä @lottapumpui, siellä on highlightina Sveitsin-matkan tunnelmia kymmenien kuvien ja videoiden muodossa.

 

// Engelberg-Titlis tarjosi minulle kahden yön majoituksen Trail Hotel Engelbergissä, ruoat sekä joogatunnin ja sähköpyörän vuokran. Viikon junapassin tarjosi Switzerland Tourism.