Mitäs himpskattia se “puhdas ruoka” on olevinaan?

Puhdas ruoka, tai puhtaasti syöminen. Mitäs sekin on oikein olevinaan?

Käsite tulee termistä clean eating, mutta se ei tässä paljoa auta.

Koska koko termi pännii minua niin paljon, lainaan Spedeä: Eh, nimittäin, termissä ei ole järkeä.

Onko sana “puhdas” siinä epäpuhtaan vai likaisen vastakohta? Luulen, että epäpuhtaan, mutta en ihan oikeasti tiedä.

Olen ymmärtänyt, että puhtaasti syöminen tarkoittaisi prosessoidun ruoan välttämistä. Mutta millä tavalla prosessoitu ruoka on epäpuhdasta tai likaista? Entä onko sillä väliä, kuka sen ruoan prosessoi ja miten?

Jos mummo prosessoi, niin ruoka säilynee puhtaana, koska mummoissa on hyvää energiaa. Paitsi katkerissa ja elämäänsä kyllästyneissä mummoissa. Mutta jos sama mummeli prosessoi ruokaa einesteollisuudessa, niin siinä se kyllä likaantuu, eikö?

Entäs metodit? Maitohappokäyminen on varmaan jees, koska se on luonnollista ja ihkua, mutta raffinointi ei, koska se on hyi jotain pahaa.

Jos tämä tulkintani on oikea, “puhdas” ruoka on likaisempaa kuin puhdas, koska käyttämisessä bakteerit jylläävät ja raffinoinnissa kaik otetaan pois. Onko kyse siis siitä, että puhtaassa ruoassa on asioita joita siinä halutaan olevan, mutta likaisessa taas asioita, joita ei haluta?

Vai onko kyse siitä, mitä ruokaan lisätään?

Ilmeisesti kaikki kasvikunnan tuotteet ovat myös lähtökohtaisesti puhtaita. Varmaan jopa perunakin. Mutta missä vaiheessa peruna muuttuu likaiseksi? Tai suorastaan saastaiseksi, kuten vaikka sipsuliksi? Kypsennyksen jälkeen? Ei kai. Suolan jälkeen? En tiedä. Uppopaistettaessa? Todennäköisesti. Mutta miksi öljy likaa perunan? En tosiaan tiedä.

Tietääkö kukaan?! Mikä tämä juttu oikein on?!

P.S. Spedekalja ei ainakaan ole puhdasta ruokaa vaan saastaisinta mitä voi löytää.