Viime viikonloppuna se sitten alkoi! Viime viikon lauantain ja sunnuntain vietin Pt-akatemian* personal trainer -koulutuksen ensimmäisessä lähiviikonlopussa Käpylän Movement Centerissä. Ja oli kuulkaa mahtavaa!
Ilman kahvia ei kyllä koulunkäynnnistä tule mitään. Onneksi sitä oli saatavilla!
Olen sillä tavalla vipsahtanut, että rakastan opiskelemista. Toisaalta olen myös aika kriittinen, ja yliopistossakin jätin muutaman kerran kurssin kesken, kun en tykännyt opetuksen laadusta. Mutta nyt siis ainakin pt-kurssin ensimmäinen koulutusviikonloppu ylitti odotukseni niin opetuksen laadun kuin sen hauskuuden suhteen. Koossa on toimiva 12-henkinen porukka (joista tosin kaksi joutui ekana viikonloppuna olemaan poissa, mutta ainakin muun jengin kesken oli vallan hyvä boogie), ja myös kaikki viikonlopun aikana tapaamamme kouluttajat (Jarno Härkönen, Tuomas Katila ja Jukka Mäennenä) olivat sangen asiantuntevia ja hauskoja tyyppejä.
“Luokkahuoneena” toimii Movement Center Käpylä.
Ensimmäisen viikonlopun teemana oli eräänlainen johdanto personal trainerin työhön. Ohjelma koostui vuorotellen konkreettisista harjoituksista ja teorialuennoista. Harjoituksissa teimme kroppaa avaavia ja lämmittäviä liikkeitä, opettelimme lapatukea (tätä olen fyssarin kanssa viimeiset puoli vuotta jo hinkannutkin) ja mm. leuanvedon ja punnerruksen liikeratoja.
Kyllä ne lavat siellä jotain tekee…
Teoriaosiossa taas heti ensialkuun todettiin, että käytännössä PT:n työmme on nyt alkanut, käsillä on siis uuden uran eka päivä. Hommaa on toki vielä kosolti edessä, mutta juna on liikkeessä ja meikä kyydissä, nyt mennään! Luennoilla käytiin läpi myös personal trainerin työn käytännön puolia potentiaalisista työnantajista ja asiakashankinnasta kartoitus- ja mittausvälineisiin, markkinointiin ja oman työn suunnitteluun sekä tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. Osa oli tuttua asiaa, mutta tulihan kurssilla myös monia oivalluksia. Lisäksi pääsimme (tai jouduimme, miten sen nyt ottaa) kirjaamaan muistiin myös omat tavoitteemme sekä ensimmäiset konkreettiset suunnitelmat niihin pääsemiseksi.
Ensimmäiselläkin viikonlopulla oli myös tiukkaa teoria-asiaa Jukka Mäennenän luennoidessa anatomian ja fysiologian perusteista, kehon energiantuottosysteemeistä ja eri systeemeihin nojaavista harjoitusmuodoista. Koska olen tietoahnas, tämä osio oli ehkä suosikkini, vaikka iso osa siitä jo tuttua olikin.
Parasta “luokkahuoneessa”: ei tuoleja tai pöytiä!
Yleisfiilikseksi koulutuksesta jäi seuraavan lähiopetusjakson innokas odotus. Vaikka viikonlopun anti olikin osin tuttua asiaa (esim. energiantuottojärjestelmät tuli opeteltua ulkoa viimeistään CrossFit Level 1 -koulutuksessa), koulutuksessa oli todella kivaa ja kiinnostavaa. Ja on toki myönnettävä, että tykkään PT-akatemian tyyppien ideoista ja ajatuksista, varmaan siksi, että ne menevät niin pitkälti yksiin omien kanssa. Jo ekana viikonloppuna meitä muistutettiin moneen otteeseen, että ihmisen tilanne on aina kohdattava kokonaisuutena. On siis turha myydä tiukkaa treeniohjelmaa, mikäli työ, lepo, perhe, treeni ja kaikki muu elämä ei ole edes jotenkin balanssissa (myönnettäköön, että tätä kokonaispalapeliä joutuu itsekin aika tavalla työstämään). Myös tekemisen laadun ja hyvien suoritustekniikoiden korostaminen resonoivat omien kelojen kanssa kivasti.
En vielä tiedä, miten ja millä kaikin tavoin tulen tekemään alan töitä, mutta koulutusten opit varmasti tulevat käyttöön jo nykyisissä koutsihommissa tavalla tai toisella. Itse asiassa päädyinkin jo valmentaessani opastamaan lapojen tehokkaampaan aktivointiin kurssin aikana saamillani opeilla.
Seuraavan lähijakson teemana on voimaharjoittelu. Olen jo vähän tohkeissani, onhan voimaharjoittelu muutenkin kertakaikkiaan PARASTA. Rapsaa siitä pukkaa siis viimeistään parin viikon kuluttua, pysykää kanavalla.
*Koulutus saatu yhteistyössä akatemian kanssa.
Vastaa