Yksi syksyn ihmiskokeitani on ollut kahvinjuonnin vähentäminen. Onko sillä ollut vaikutusta, ja mihin?

Kahvilla New Yorkissa.

Kirjoitin aiheesta kokeiluni alussa, mutta tuo postaus on kadonnut jonnekin eetteriin saitin hakkeroinnin yhteydessä. Täällä on oltu kovin kiinnostuneita siitä millaisia tuloksia kahvinjuonnin vähentäminen on aiheuttanut, joten täältä pesee.

Olen vajaat pari kuukautta tietoisesti vähentänyt kahvin juomista. En ole lopettanut kokonaan, siihen en pystyisi enkä sitä haluaisikaan, sillä rakastan laadukkaan kahvin hajua ja makua. Mutta pääsääntöisesti olen juonut mustaa kultaa vain ennen lounasaikaa, eli joskus aamukuuden ja yhdentoista välillä.

Vei jonkin aikaa tottua osittaiseen kahvittomuuteen, ensisijaisesti juuri tottumuksen takia. Töissä, jossa kahvia on tarjolla koko ajan, on todella helppo hörppiä sumppia vaikka kymmenen kupillista päivässä, jos niikseen tulee. Ensimmäiset viikot korvasin iltapäiväkahvit teellä, mutta nyt olen ollut iltapäivät vesilinjalla, ja menee päiviä jolloin en edes ajattele että pitäisipä saada kupponen. Välillä tosin lipeän periaattestani, mutta vain jos mieleni aidosti tekee juoda kahvia sen maun takia, ei vain pelkän tavan takia.

Kahvilla Nuuksiossa.

Millaisia vaikutuksia kahvinjuonnin vähentämisellä sitten on? En tiedä ovatko muutokset dramaattisia, mutta jotakin on tapahtunut. Koska juon kahvia edelleen, en ole kärsinyt kofeiininiksojen tuomista oireista kuten päänsärystä tai ärtyneisyydestä. Sen sijaan olen huomannut, että käsien tärinäherkkyys on hieman laskenut.

Eniten minua on kiinnostanut, vaikuttaako kahvin kulutuksen vähentäminen jotenkin unenlaatuun. Toki nukkumiseen vaikuttaa miljardi muutakin asiaa kuin se kuinka monta kuppia tummaa paahtoa tulee kiskottua päivän aikana, mutta kokemukseni on, että olen kenties nukkunut hitusen paremmin. Mielenkiintoisinta dataa löytyy Oura-sormuksesta, jonka mukaan syvän unen määrä on noussut melko lailla samoihin aikoihin, kun otin uuden tavan käyttöön.

Lopetin iltapäiväkahvien juomisen jossain välissä lokakuuta. Sen jälkeen syvän unen määrä on noussut melkoisesti. Paljon se ei ole vieläkään, mutta jo parempaan päin.

Yhden naisen ja yhden älysormuksen otanta ei tietenkään ole tietellisesti pätevä todiste, mutta mielenkiintoinen johtolanka yhtä kaikki. Kofeiinin vaikutusta elimistöön on tutkittu jonkin verran, ja on viitteitä siitä, että se saattaisi vaikuttaa heikentävästi unen laatuun ja myös syvän unen määrään.

Luulen, että aion jatkaa tätä tapaa pidemmällekin. Aamukahvista luopumiseen tai laadukkaan paahtimon tuotteiden nauttimisen lopettamiseen tarvitaan jo aika järeitä pakotteita, mutta iltapäivän viimeiset tavan vuoksi -sumpit olen pitkälti valmis unohtamaan.