Olen ollut nyt joitakin viikkoja siitä erikoisessa tilanteessa, että elämässä on ollut poikkeuksellisen vähän suorittamista. Tai siis suorittamista on ollut edelleen kaikenlaisten byrokraattisten kommervenkkien, projektien ja työkuvioiden merkeissä, mutta tahdin hidastaminen on auttanut huomaamaan, kuinka turboahdettua oma elämä on normaalitilanteessa.
Ensimmäinen ajatus uudesta elämäntilanteesta oli kauhu siitä että yhtäkkiä on kaikkea vähemmän. Ensisijaisesti siis vähemmän rahaa, mutta myös vähemmän kaikkea muuta: kontakteja, kalenterimerkintöjä, verkostoja, menoja joita aikuisella pitäisi olla.
Mutta mikä mahtavinta, olen huomannut että vähentäminen kaiken suhteen on antanut paljon enemmän kuin kuvittelin. Vähemmän käytettävissä olevaa rahaa johti entistä vähäisempään rahanmenoon. Osin tietoisesti mutta myös puolivahingossa. Olen syönyt vähemmän ulkona, hankkinut asioita vain tarpeeseen ja ollut kuluttamatta pelkästä kuluttamisen ilosta tai itseäni piristääkseni.
Vähentynyt kiire ja härdelli on antanut myös enemmän aikaa ajatella maailman tilaa oman akuutin olemisen ulkopuolelta. Toisin sanoen olen kokenut poikkeuksellisen paljon ahdistusta maailman tilasta: hieman naiivistikin surkutellut jääkarhujen kohtaloa ja miettinyt tehtaita, jotka tuuppaavat maailmaan hirveät määrät turhaa muovikrääsää päivät ja yöt läpeensä ja miettinyt millä tavoin olen osa tätä kaikkea. Tämä taas on johtanut edelleen vähentämiseen: vähemmän lihaa, vähemmän tuhoisia valintoja, vähemmän omien arvojen vastaisia tekoja.
Uskon ja toivon, että kaikenlaisella vähentämisellä on hyviä seurauksia. Sillä alkuun pelottava vähemmän onkin lopulta tuonut mukanaan monta hyvää asiaa: Vähemmän ahdistusta. Vähemmän epämääräisiä, ihan muista syistä kumpuavia tarpeita. Vähemmän pakkoa suorittaa koko ajan niin hemmetin paljon. Vähemmän tarvetta olla koko ajan enemmän.
Joskus vähemmän voi olla myös enemmän. Kun on ollut vähemmän kaikkea, onkin ollut enemmän kaistanleveyttä päässä ja paljon enemmän aikaa ja hyvinvointia. Enemmän aikaa parisuhteelle, enemmän aikaa miettiä millaisen jäljen jättää maailmaan. Enemmän asioita, jotka aikaisemmin jäivät vähemmälle huomiolle.
Suvi
Ihana kirjoitus. <3 Kuulostaa, että olet oivaltanut jotain olennaista.