Oluen ystävinä Teräsmeduusat arvioivat noin viikottain meduusan verkkoon tarttuneen oluen tai useampia.
Ensi viikon tiistaina juhlistetaan Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää. Sen kunniaksi päätimme maistella pohjoisamerikkalaisia oluita. Emmekä mitään makoisia ja kalliita pienpanimotuotteita, vaan pikemminkin niitä juomia, joita average Joe trailerinsa edustalla särpii! Budweiseria ääntä kohti!
“Oh, say does that star-spangled banner yet wave
O’er the land of the free and the home of the brave?”
Lotta: Vaikka olenkin valistunut kansalainen ja vuoden New Yorkin osavaltiossa viettäneenä oppinut arvostamaan Yhdysvaltain sivistynyttä puolta, lymyilee sisälläni silti pieni etelävaltiolainen. Haaveilen ajelevani Ford Raptorilla koira takaloosterissa B-luokan kantri autostereoissa soiden. Tähän tailgate-juhlien maustamaan maailmaan kuuluvat elimellisesti Budweiser ja muut amerikkalaiset perusbisset.
Ennen Budin nauttimista on syytä varustautua oikealla tavalla. Kaivan kaapista cowboy-buutsit ja stetsonin, päässä soi Tyler Farrin “Chicks, Trucks and Beer”. Tölkki sihahtaa auki. Ja sitten se iskee: en edes muistanut että voi olla jotakin suomalaista perus-lageria laimeampaa! Makuelämys ja suutuntuma on kuin hieman seisoneeseen Saskiaan olisi sekoitettu desi Karjalaa. Helposti juotavaa, eipä siinä mitään, mutta niin kovin mitäänsanomatonta. Voitteko kuvitella, että tästä on olemassa vielä kevyempi light-versio?
Miia: Edellisen kerran join laimeaa yhdysvaltalaisolutta aihepiirin teemajuhlissa. Muistan , kuinka silloin ihmettelimme oluiden mauttomuutta ja mitäänsanomattomuutta, joten suhtaudun kädessäni olevaan Budweiseriin skeptisesti.
Aurinko kuitenkin paistaa ja hiukan janottaakin, joten avaan tölkin. Olut ei ole ehtinyt viilentyä tarpeeksi, mutta se ei juuri haittaa, sillä neste todellakin on aika, hmm, vähämakuista. Kaadan olutta myös lasiin: värikin on melko haalea. Juon tölkillisen ihan janojuomana, eikä se jätä oikein mitään muistijälkeä. Ei se nyt pahaa ole ja kyllä tämän olueksi tunnistaa, mutta Suomesta saa kyllä helpostijuotavaa vaaleaa lageria halvemmallakin.
Sofia: En tiedä olenko koskaan aiemmin juonut Budweiseria, ja maistaessani yllätyn. Eihän tämä ole yhtään niin pahaa, mitä meduusatoverein kommentit antoivat ymmärtää!
Siemailen olutta ja kuuntelen samalla Dolly Partonia. Aika mautonta Bud kyllä on. Jos sitä olis sikspäkki, se holahtaisi hetkessä, ja sitten olisin sellaisessa tilassa että alkaisin hoilaamaan kuinka minä ja Dolly kumpainenkin ollaan JUST A WILD MOUNTAIN ROSE/ NEEDING FREEDOM TO GROW!
* Otsikossa tietysti intertekstuaalinen viittaus Monty Pythonin sketsiin, joka kokonaisuudessaan kuuluu näin: “We find that drinking your American beer is a little like making love in a canoe – it’s fucking close to water.”
Vastaa