Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajamailla sijaitseva Etelä-Konneveden kansallipuisto on pieni mutta kaunis kohde, joka sopii erityisesti vesillä liikkujille.
Kansallispuiston alue koostuu pääasiassa saarista, joten parhaiten sinne pääsee tutustumaan juuri meloen. Alue on suht pieni, joten muutamassa päivässä ehtii nähdä oikeastaan kaiken näkemisen arvoisen. Pieneen kokoonsa nähden alueella on paljon laavuja ja tulipaikkoja sekä rantautumispaikkoja veneille ja kajakeille.
Vietimme pari päivää Etelä-Konneveden kansallispuistossa melontavaelluksella paluumatkalla Lapista. Emme olleet suunnitelleet sinne menemistä, mutta koska kajakit olivat auton katolla ja satuimme huomaamaan kansallipuistoon ohjaavan kyltin menomatkalla pohjoiseen, päätimme tehdä kotimatkalla muutaman päivän lenkin ja raksia jälleen uuden puiston listalta.
Kahden yön melontavaellus Konnevedellä
Lähdimme liikkeelle Hanhitaipaleen satamasta, jossa sijaitsee myös kajakkien vuokrauspiste. Satamassa on parkkipaikka, iso laavu (tosin ei mikään tunnelmallinen erälaavu vaan parkkiksen vieressä oleva iso katos, eli tähän en jäisi yöksi jos muita vaihtoehtoja on), huussi ja roskapiste.
Lähdimme liikkeelle vasta illalla, joten ensimmäisenä päivänä meloimme vain vajaan tunnin etsimään ensimmäistä yöpaikkaa. Saimme sattumalta samassa satamassa olleelta kaverilta vinkin, että suunnittelemallamme telttapaikalla Kaiturissa oli paljon ihmisiä ja meteliä, joten tiesimme välttää sitä. Lopulta päädyimme yöksi aivan Kodanovisen eteläkärkeen, jossa saimme fiilistellä punaisena hehkuvaa auringonlaskua ja pitkälle yöhön huutaneita kuikkia (paljon parempi mökän lähde kuin ihmiset, sanoisin!)
Toisen päivän aamuna pakkasimme jälleen kajakit ja lähdimme kiertelemään kansallispuistoa. Ensimmäinen stoppimme oli Enonrannassa, jossa on laavu, huussi ja laituri. Enonranta on harvoja paikkoja, joihin kansallispuistossa pääsee myös maitse. Sen ohitse kulkee Kolmen vuoren vaellus -niminen vaellusreitti (14 km) sekä parin kilometrin mittainen Loukkuvuoren lenkki. Jälkimmäinen kiemurtelee niemen läpi ja nousee komealle Loukkuvuorelle, josta on hienot, hieman Koli-henkiset maisemat kansallispuistoon.
Seuraavaksi meloimme Pieneen Navettasaareen pitämään lounastaukoa. Saari ei kuulu kansallispuiston alueeseen, mutta siellä on yksityisen toimijan ylläpitämä kiva laavu, huussi ja roskis. Toisella puolella saarta on laituri, mutta rantautuminen onnistuu helposti laavunkin puolelta. Pieni Navettasaari oli todella kiva paikka, ja sinne olisimme voineet jäädä mieluusti yöksikin.
Seuraavaksi meloimme komean salmen läpi katsomaan Kaiturin leiripaikan tilannetta. Totesimme paikan jälleen kovin täydeksi, joten jatkoimme etsimään hieman rauhallisempia seutuja. Päädyimme jälleen Kodanoviseen, tosin tällä kertaa saaren länsirannalle niin, että pääsimme ihailemaan auringonlaskua loppuun saakka.
Kolmantena päivänä meloimme takaisin Hanhivaaran satamaan, jossa pakkasimme kajakit takaisin auton katolle ja jatkoimme matkaa kohti etelää. Parissa päivässä tuntui että ehti nähdä hyvin kansallispuiston tärkeimmät jutut (saaret, kalliot ja sääkset), mutta tänne voisi hyvinkin tulla uudelleen ja vaikka meloa pidemmän reitin.
Vinkkejä melontaretkelle Etelä-Konnevedelle
Etelä-Konneveden kansallispuisto on suht pieni ja rauhallinen, mutta vesillä ollessa kannattaa aina varautua asianmukaisesti. Paperikartta ja kompassi tai maastokartta on hyvä olla mukana, sillä osa saarista on luonnonsuojelualueita, osa mökkimaita ja osa kansallispuistoa, joita kaikkia koskevat erilaiset rantautumis- ja majoittumissäännöt. Rannoilla on hyvin luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueista kertovia merkkejä, mutta ihan jokaisessa rantautumiskohdassa niitä ei ole, joten tarkkaavainen kannattaa olla.
On myös hyvä muistaa, että pienille saarille ja luodoille ei saa rantautua 15.4.-31.7. välisenä aikana lintujen pesimärauhan takaamiseksi. Bongasimme melontaretkellä muutamankin kalasääsken pesän läheisissä saarissa ja yritimme pysyä kunnioittavan etäisyyden päässä ihailemassa huikean hienoja petolintuja. (Ei sillä että sääkset olisivat päästäneet meitä lähellekään pesimäsaariaan: vaikka ohitimme saaret usean kymmenen metrin päästä, kiertelivät linnut yläpuolellamme kunnes olimme reilusti kauempana).
Kansallispuistossa on paljon laavuja ja tulipaikkoja, mutta vesipisteitä ei ole, joten vettä on hyvä muistaa ottaa reilusti mukaan.
Lue lisää: Etelä-Konneveden kansallispuisto luontoon.fi-palvelussa
Lue myös: Melontavaellus Repoveden kansallispuistossa
// Retkiä ja treeniä Instagramissa: @lottapumpui //
Vastaa