No oikeasti joogassa ei kai voi olla “hyvä” tai “huono”, mutta kyllähän me kaikki tiedetään että tuo on samanlainen selitys kuin se, että “sanallinen arvio on monipuolisempi kuin numerot” vaikka oikeasti kyse on siitä että me ei enää uskalleta sanoa lapsille että vitonen on surkea arvosana, yrittäisit edes.

1. En oikein pysty siihen keskittymisjuttuun

Mistä mä puhuin? Keskittymisestä? Häh? Kun sanotaan, että “ole tässä hetkessä” niin olen siinä hetkessä oikeastaan vain silloin kun sattuu tarpeeksi paljon. Ja joogassa ei tavallaan ole ideana se, että sattuu paljon. Kai.

2. Olen eniten kiinnostunut ulkojoogallisista asioista

Lähinnä siitä, että mitkä asanat näyttävät hienoilta kun niihin vääntäytyy.

Esim. näin…

3. En ole tarpeeksi valaistunut jottei ne valaistuneet joogaajat ärsyttäisi

Voi hyvän tähen nyt, onko pakko hengittää kuin Darth Vader?! Tuli jo selväksi että sä olet “valaistunut”, voitko lopettaa. Ihme pätijöitä tämäkin sali täynnä.

4. Olen kova kyseenalaistamaan ja se menee välillä vähän pilkan puolelle

Ai inversioita ei saa tehdä kun on menkat? Buahahahahaa! Tavallaan koko jutusta voisi saada enemmän irti jos ei olisi niin kriittinen, mutta minkäs teet. Tämä siitä seuraa kun on maksuton perusopetus ja ilmainen yliopisto.

5. Ai jooga ei ole kilpailua?!

Onpas. Totta kai tiedän että muihin ei pitäisi vertailla, mutta jos minulla (tänään) on ylivertainen tasapaino, niin totta kai ylpeilen sillä itsekseni. Sitten kun ei ole, niin yritän ajatella tosi kovaan ääneen että TÄMÄ EI OLE MIKÄÄN KILPAILU jotta kaikki tajuaisivat että en siis ole huonompi KOSKA TÄMÄ EI OLE MIKÄÄN KILPAILU! NII!!!

Ja 1. Otan tosi vakavasti sen väitteen, että jooga on minua varten enkä minä joogaa varten

Makaan lapsen lepoasennossa tai savasanassa vaikka koko tunnin jos siltä tuntuu. Minä tiedän parhaiten mitä kroppani haluaa. Olen onnistunut laajentamaan tuon ajattelun kaiken muunkin liikunnan puolelle. Jos tuntuu pahalta tai en millään jaksa, en tee. Ei mun tarvi!