Karhunkierros, täältä tullaan!

Huomenna pitäisi juosta. Olen valmis. Vai olenko?

Terveisiä Kuusamosta! Mökin ikkunasta häämöttää Rukatunturi, jonne pitäisi huomenna saapua 53 kilometrin juoksemisen päätteeksi. Olo on ollut pääosin innostunut, mitä nyt muutamia paniikkihetkiä ja epätoivon leimahduksia on joukkoon mahtunut.

Melkein harmittaa että kelistä on tulossa aurinkoinen. Haglöfsin Lim Comp Shell -kuoritakki (saatu) on ollut ihan mahtava takki sateisemmissa ulkoiluhommissa, mutta sääennusteen mukaan sille ei taida olla tarvetta täällä huomenna. Ja kuinka kivasti se olisikaan mätsännyt repun ja kenkien kanssa!  Onneksi on uusia seikkailuja horisontissa. 

Tämän viikon valmistautumiset ovat olleet enemmän henkistä sorttia. Olen juossut todella vähän viimeisen parin viikon aikana jumissa olevia jalkoja helpottaakseni, ja kävin myös itselleni epätyypillisesti sekä hierojalla aukomassa penikoita että kompressiohoidossa. Vaikka kroppa tuntuu oikein hyvältä tällä hetkellä, leijuu mielen perukoilla jonkinmoinen paranoia siitä, että olen varmasti  tulossa kipeäksi, tuntuvatko pohkeet yleensä tältä ja muutenkin kaikki tuntuu olevan kummallista.

Tänään päästään vielä fiilistelemään kisakylää ja 160 kilometrin lähtömeininkejä. Käyn myös hakemassa kisanumeron ja tarkistuttamassa pakolliset kamat kisatoimistolla. Ilta menee sitten eväitä justeeratessa ja panikoidessa sekä toivottavasti aikaisin nukahtaessa.

Kesäinen keli, kevyet vaatteet. Ämpyilen vielä, laittaisiko pitkät sukat vai nämä Haltilta saadut nilkkasukat.

Huomiselle minulla on vain kaksi tavoitetta: päästä maaliin ja pitää hauskaa. Yritän nauttia matkasta ja fiilistellä maisemia, ettei homma mene pelkäksi suorittamiseksi. Wish me luck!