Kuten kerroinkin juuri Instagramissa, olemme muuttamassa Jonnen kanssa yhteen. Muutto on aika pian, ja talo juuri valmistumassa. Koska sitä rakennetaan vielä, emme ole päässeet käymään sisällä.
Tämä tarkoittaa sitä, että sisustusta on mietitty pelkän pohjapiirroksen perusteella. Sekä sisustusblogien, Pinterestin ja kirppikseltä kaivetun kirjallisuuden avulla.
Tässä on sitten herännyt muutamia ajatuksia. Esitän niitä tässä täysin satunnaisessa järjestyksessä.
– Kun Pinterestissä hakee tunnisteella “living room”, tulee pelkkää harmaata.
– Vaikka en luojan kiitos ole sisustusbloggaaja, voin tämän pohjalta julistaa teille, että olohuoneen on nyt oltava harmaa.
– En todellakaan halua harmaata olohuonetta.
– En myöskään halua vaihtaa kalusteita ja tekstiilejä jatkuvasti, enkä varsinkaan tehdä mitään tavara-asetelmia, joten olisin kyllä tosi huono sisustusbloggaaja.
– Btw miten jokainen sisustusbloggaaja ja eteerisiä kuvia kodistaan instaan räpsivä muidu on löytänyt sellaisen miehen, joka ei halua raahata olohuoneeseen Suomen suurinta telkkaria ja jääkaapin kokoisia kaiuttimia? Nyt siis puhutaan ihmisistä jotka asuvat enintään keskikokoisissa kaupunkikodeissa, ei niistä joilla on jossain omakotitalon länsisiivessä miesluola.
– Meille siis tulee se Suomen suurin tv ja jääkaapin kokoiset kaiuttimet koska mies haluaa. Onneksi en ole sisustusbloggaaja, minut varmaan heitettäisiin ulos fb-ryhmästä tämän takia.
– Minulle tuli yllätyksenä, että uudet huonekalut maksavat ihan hulluna. Tämä siksi, että minulla on aina ollut tapana ostaa kaikki huonekalut käytettyinä.
– Syitä käytettynä ostamiselle on kolme: 1. uudet huonekalut ovat sieluttomia eivätkä miellytä silmääni, 2. käytettynä ostaminen on ekologista, 3. kavahdan ajatusta siitä, että kotonani näyttäisi huonekaluliikkeen katalogilta tai asuntomessujen valmiiksi sisustetulta talolta. Nykyisessä asunnossani on yksi (1) uutena ostettu huonekalu, ja se on jo edeltävään asuntoon ostettu tuoli. Ylipäätään olen elämäni aikana ostanut uusia huonekaluja ehkä neljä kappaletta.
– Pidän avarasta tilasta ja inhoan sitä, että on paljon pieniä erillisiä asioita ympäriinsä. En koe olevani minimalisti, en vaan pidä siitä että tavaraa on kasoittain. Varmaan oire siitä, että olin lapsi 80-90-luvuilla, silloin piti olla puhviverhoa ja posliinikissaa joka nurkka täynnä.
– Kun tuli tuo sanotuksi, niin sanotaan myös että 80-luvun sisustuksessa on paljon sellaista, mihin olen heikkona. Harmi, että kukaan muu ei ole. Väittävät, että minulla on huono maku!
– Koska hyväksyin sen Suomen suurimman tv:n hankkimisen, saan aika paljon vapauksia kaiken muun suhteen. Onneksi makumme Jonnen kanssa on aika yhteneväinen. Ensimmäiset hankinnat on jo tehty. Ekana ostimme yhteiseen kotiin pöytästandaardin, jossa on Ruotsin lippu. Toisena Atelje Lyktanin Gustav-lattiavalaisimen. Aiomme myös ostaa vaaleanpunaisen sohvan, enkä joutunut edes suostuttelemaan yhtään. Siis yhtään!
– Ihan kaikki ei kuitenkaan mene läpi. Tätä en saanut ostaa:
– Kun Pinterestissä hakee sen “living room”, tulee siis harmaita huoneita, ja tarkalleen ottaen harmaita huoneita täynnä tavaraa.
– Kun hakee “minimalistic living room”, huoneet ovat yhä täynnä tavaraa.
– Kun katsoo YouTubesta minimalistien videoita kodeistaan, törmää helvetin rikkaisiin hippeihin, joiden kotona ei ole yhtäkään huonekalua, vaan niiden asemesta joogamattoja, vedenpuhdistimia ja jotain keppejä. Keppejä!
– Joogasta puheenollen, pliis sanokaa että ilmajoogasilkin saa kiinni ontelolaattakattoon. Pliis! Se, että saan silkin sinne roikkumaan on tärkein yksittäinen asia koko sisustuksen suhteen. Olen haaveillut siitä koko ajan kun olen asunut tässä nykyisessä asunnossa, sillä tänne sitä ei yrityksistä huolimatta pystytty ripustamaan.
Epäsisustamista Instagramissa @fitnessfuhrer!
1 Pingback