Olympiaunelmia

Seuraa hieman nolostuttava tunnustus sitkeästä haaveestani: haluan olympialaisiin! En siis yleisöön, vaan osaksi kisoja.

Ongelma haaveessa on tietenkin sen toteutus. Miten ihmeessä penkki- ja harrasteurheilija voisi päästä osaksi kisahumua? Viikon talviolympialais- ja penkkiurheiluputken aikana olen keksinyt muutamia vaihtoehtoja:

  1. Pääsy maajoukkueeseen. Hiihto- ja jääkiekkourasta on turha haaveilla, mutta jos nyt aloittaisi curlingin tai skeleton-kelkkailun, ehtisikö kisakuntoon ennen kuin kuolo korjaa?
  2. Eksyminen televisioon. Yksi pitkäikäisimmistä unelmistani on olla inserttien ja lajien välissä kaikenlaista puhuva toimittaja (Yleisradiolle terveisiä). Kai se tavallaan lasketaan olympialaisiin pääsemiseksi, että on osa mediajoukkoa?
  3. Verrokkiurheilijoiden mukaanotto. Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että urheilukisoissa olisi syytä olla aina mukana verrokki-ihminen: tavan tallaaja, jonka normisuoritus pitäisi uuteen valoon oikeiden urheilijoiden tekemisen. Voin kernaasti lähteä mukaan näyttämään, kuinka tavikselta sujuu pikaluistelu tai ampumahiihto.

Kuvat parin vuoden takaa Lahden mm-hiihtojen pressimatkalta. Mäkihyppyyn en ehkä verrokkiurheilijaksi lähtisi, mutta hiihtoon kyllä. Olenhan saanut tekniikkavinkit itse Sami Jauhojärveltä.

Previous

Ystäväni Uki

Next

Merinoelämää

6 Comments

  1. Liina

    Verrokki-ihmisajatus on LOISTAVA! Missä voin allekirjoittaa vetoomuksen?

  2. Printcall

    thanks easy scholarship to experience about the scholarship

  3. Onnea! tätä on odotettu. Toivotaan että lähtee hyvin käyntiin. uskon tämän alan olevan sinulle sopivampi kun liikunnanohjaus ja asiakkaita tulee riittämään. ehkä itsekin jossain vaiheessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén